Musiikki, liike ja hormoonit = parempi elämä?

Katselin joku aika sitten mielenkiintoisen dokumentin ihmisen musikaalisista aivoista. Siinä kerrottiin, että rytmi muokkaa liikkeitä ja tunteita ja musiikin tahtiin liikkuminen lisää dopamiinin eritystä kehossa eli tuottaa mielihyvää, auttaa säätelemään tunteita, vaikuttaa elimistöön piristävästi ja energiaa lisäävästi, auttaa oppimisessa. Dopamiinin puutos on yhteydessä mm keskittymishäiriöissä (esim ADHD ja kehon jäykistymissairaudessa eli Parkinsonin taudissa.
 Lähes kaikkia ihmisen toimia ohjaa dopamiini. Sillä aivot palkitsevat meidät, kun teemme jotain lajin säilymisen kannalta hyödyllistä, kuten syömme tai harjoitamme seksiä. Kekseliäänä eläimenä ihminen tosin osaa huijata palkkion ilman vastinettakin. Joskus palkkion metsästys johtaa riippuvuuteen. 
Shoppailemisesta ja rahapeleistä voi tulla yhtä riippuvaiseksi kuin päihteistä. Riippuvuuden aiheuttavat kehon omat huumeet, dopamiini ja serotoniini. Viime aikoina on saatu uutta näyttöä näiden aivojen välittäjäaineiden osuudesta prosessissa, joka tekee ostamisesta tai pelaamisesta pakonomaisen tarpeen.
 Mielihyvä on kehon kehon tapa kertoa, että olemme tasapainossa. Mutta sen liiallisessa tavoittelussa on siis riskinsä.
 Yhdessä laulaminen saa oksitosiinihormoonin erittymään. Oksitosiinia tarvitaan synnytyksen käynnistymiseen ja maidon erityksen alkamiseen mutta 
oksitosiinia erittyy myös mm. seksuaalisen mielihyvän yhteydessä. Oksitosiinilla on todettu olevan pelkoa ja ahdistusta lieventävä vaikutus, minkä vuoksi sitä tutkitaan potentiaalisena lääkkeenä sosiaalisten tilanteiden pelkoon.
 Endorfiinejä erittyy kun kuuntelee musiikkia, josta pitää. Endorfiinit vähentävät kivuntunteita.
Useat meistä kuvaavat liikunnan tuottavan hyvän olon tunteen ja auttavan mieltä rentoutumaan. Ilmiötä on selitetty sillä, että liikunta lisää mielihyvähormonien, esimerkiksi endorfiinien, tuotantoa tai pitoisuutta. On myös arveltu, että liikunta muuttaa keskushermoston välittäjäaineiden, esimerkiksi noradrenaliinin, dopamiinin ja serotoniinin, pitoisuuksia niin, että mieliala paranee. Eräässä tuoreessa tutkimuksessa liikunnan jälkeen havaittiin niiden aivoalueiden toimivan erityisen aktiivisesti, missä aistitaan hyvän olon tunnetta. Lisäksi on esitetty, että psykologiset mekanismit, kuten esimerkiksi minäkuvan tai itsearvostuksen muuttuminen, selittävät liikunnan tuottamaa hyvinvointia. On myös mahdollista, että liikunnan tuottamat fysiologiset vasteet, esimerkiksi stressihormonipitoisuuksien nousu liikunnan aikana, sopeuttavat ja muokkaavat elimistöä stressin kokemiselle ja muodostavat tällä tavoin yhteyden hyvän olon tunteelle. Musiikkiliikunta eri muodoissaan siis moninkertaistaa hyvän olon tunnetta koska siinä sekä liikutaan että kuunnellaan miellyttävää musiikkia.
On tutkittu, että musiikki yhdistää ihmiset. Musiikin kuuntelu (esim. konsertit, festarit), musiikin soittaminen (bändit, orkesterit) tai tanssiminen yhdessä (tanssilavoilla, jumpassa, festareilla, yökerhossa) tuovat ihmiset yhteen ja yhteisen asian äärelle. Samalla luodaan sosiaalisia kontakteja ja yhdistytään yhteiseen tunnetilaan.
 Dementoituneet vanhukset, jotka eivät edes tunnista läheisintä ihmistään, saattavat heretä hyräilemään kuulemaansa nuoruusaikansa musiikkia ja jopa muistaa oikeita sanoja ja sävelkulkuja. He myös virkistyvät silminähden.
 Jonkun instrumentin soittaminen on myös erittäin terveellistä ja suositeltavaa. Kaikkien edellämainittujen etujen lisäksi soittaessa aivot käyttävät niin montaa osa-aluetta aivoissa, että soittaminen (ja musiikki yleensäkin) on oikea aivojen megavitamiini. Arvostettu lastenpsykiatri Jari Sinkkonen sanoo että musiikki on leikin korkein muoto. Musiikin juuret ovat vitaliteettitunteissa, jotka syntyvät sellaisista elimistön toiminnoista kuten hengitys, nälän tunne ja sen lievittyminen. Musiikki liikuttaa ja lohduttaa. Musiikin avulla voidaan kokea ja muovata tunteita turvallisesti. Musiikin harrastaminen ja opiskelu mahdollistaa äänimaailman hallitsemisen ja sillä leikkimisen luovalla tavalla ja luova asenne antaa tunteen sisäisestä autonomiasta ja tekee elämästä elämisen arvoista.

Kaikestä yllämainitusta allekirjoittanut vetää johtopäätöksen: tanssi on erittäin hyvä ja terveellinen harrastus! Kohtuudella nautittuna. Olenkohan minä jo riippuvuuden puolella...? Koukussa tanssiin ;)

Saippuakuplia

Kokeilin taas vähän uutta reseptiä saippukuplaliuokseksi ja nyt syntyi tosi hyvä, kestävä ja värikäs, liuos. Eli laitoin fairya 3/4 osaa, vettä 1/4 osa, pikku hyppyselliset suolaa ja sokeria. Ja kyllä toimii!