Sinitaivas Kuikalla

Otsikko ei ollunna kirjoitusvirhe. Ei kuikka sinitaivaalla vaan tosiaan Sinitaivas Kuikalla!
Keskisuomen parhaaksi tanssilavaksi äänestetty Kuikan lava on maineensa veroinen. Kaunis, viihtyisä ja tanssillinen. Viime keskiviikkona siellä esiintyi siis Sinitaivas. Muistaakseni vuoden viidyttäjä viime tai toissa vuonna. Todella hyvä ja monipuolinen yhtye! Soittaa monipuolista musiikkia lahjakkaan monipuolisesti. Soitinrepertuaariin kuuluu sellaisia soittimia joita yleensä ei tanssikeikalla kuule. Esim poikkihuilu ja tinapilli. Kyseisiä soittimia käsitellyt poika soitti vissiin ainakin viittä eri soitinta keikan aikana!
Ja nuorten miesten iloinen ote ja kontakti yleisöön oli niin hurmaavaa että vanhaakin lämmitti :) (juu, ja oli silmänruokaakin!)

Paikalla olleet tanssittajat olivat parhaasta päästä eli pääsin oikein nautiskelemaan kaikista lajeista. Erityisesti jäi mieleen kunnon tangot, cha chat ja jopa parit salsat! Ihana tanssi-ilta!

Sommartiden hej hej!

Vihdoin se on täällä ja oikeaan aikaankin. Kesä silloin kun suurin osa suomalaisista jää lomalle!

Ensin vähän vielä juhannuksesta: olin juhannuspäivänä Syvälahdessa tansseissa. Esiintyjinä Arja Koriseva ja Jari Sillanpää. Osasin odottaa tungosta mutta kun puoli tanssilattiaa oli täyttynyt seisovista lavalle tuijottelijoista, alkoi vähän nyppimään...
Arja on aina yhtä iloinen ja energinen. Oikea neiti Kesäheinä kukkaseppele päässään! Tai siis Rouva. Jarikin on ihku mutta heidän miksaajallaan (vai mikä se on joka seisoo tärkeänä nappuloita täynnä olevan pöydän äärellä tanssijoiden tiellä takaoikealla) on vissiin mennyt kuulo, koska musiikki oli niin kovalla että korviin sattui. Ei voinut olla sisällä kun Jari esiintyi. Oli pakko mennä ulkolavalle, joka kyllä oli mukavasti väljempi tanssijoista mutta lattia puolestaan niin nihkeä että polvet huusivat armoa ekan tanssin jälkeen. Ja juhannussää oli sen verran viileä että hikisenä ulkolavalla tanssiminen toi tullessaan seuraavalle viikolle kipeän kurkun ja nuhan sekä yskän :( Että sellaista juhannusseuraa...

Mutta nyt siis kesään. Ekat päivät suomalaiset loistavan onnesta kilpaa auringon kanssa. Uimarannat täyttyvät pinnaltaan keitettyjä rapuja muistuttavista ihmisistä ja paljasta pintaa sekä kirkkaita kuoseja näkyy kaikkialla. Sitä paljasta pintaa vilkkuu kaduilla ja kaupoissa joskus ihan ällötykseen asti. Äijien läskipersevako tai kaljamaha ei ihan silmiä hivele. Mutta onneksi katseen voi aina kääntää vierellä keinahtelevan emännän kesäkoltun alta hytkyen tursuavaan rintamukseen tai selluliittipeppuun. Vau!

Kauniilla säällä on mukava lähteä vaikka pyöräilemaan lapsen kanssa. Vaan rento meininki muuttuu pian kauhuksi kun saa pelätä ohi suhahtelevia ja paukkuvia rullaluistelijoita ja varsinkin rullahiihtäjiä! Olisipa mielenkiintoista kuulla tilastoa kummat saavat kesäisin enemmän ruhjeita, kypärättä huristelevat rullailijat vaiko heidän alleen jäänet uhrit.

Muutaman kauniin hellepäivän jälkeen alkaa kuulua narinaa sieltä ja täältä. On niin hiki ja kuuma ja ihoa polttaa ja mitään ei jaksa tehdä ja koko ajan pitää kastella kasvimaata/kukkia ja nurmikko palaa yms.

Noo, olenpas minä nyt negatiivinen. Oikeasti on ihanaa kun on lämmintä, ihmiset hyväntuulisia, uimavedet uimakelpoisia, kukat kukkii ja kaikki on hyvin!

kuva: Milona. maisema Kiteen Pajarinhovin eläinpuiston polun varrelta, aika hulppea vai mitä!

Juhannuspaineita

Kun maaginen keskikesänjuhla, Juhannus, lähestyy, alkaa paineet kertyä yhden jos toisenkin jommassa kummassa tai molemmissa päissä.
Juhannuksenahan pitää olla jossakin. Muualla kuin kotona. Juhannuksena pitää olla hauskaa. Juhannuksena pitää olla heila. Juhannuksena pitää syödä hyvin ja usein myös juoda.
Tiet täyttyvät kireistä juhannukseen kiirehtijöistä. Kaupat tyhenevät ruuasta kuin tiedossa olisi nälänhätä.

Entäpä ne sinkkuihmiset, joiden ystävät ovat pariutuneet, jotka eivät harrasta ryyppäämistä eivätkä halua mennä vanhempiensa/sukulaisten mökille tai eivät itse omista omaa mökkiä. Mitä he tekevät?
Juhannustanssit ovat aattona kamala kokemus. Lava täynnä humalaisia "kerran kesässä lavalle"-tyyppejä. Perheelliset viettävät omaa Juhannustaan omissa ympyröissään. Ei mukaan kutsuta sinkkua. Missä tahansa yleisellä paikalla tai tapahtumissa on vain humalaisia.

Oi, suuri keskikesän juhla, sa juhla perheiden ja humalaisten!

EU-vaalit ja johtopäätöksiä niistä

Mitä pitäisi ajatella kun äänestysprosentti on vain 40,2? Suomalaiset, hoi, missä luulette että niitä päätöksiä oikeasti tehdään!?!
Mutta ne jotka äänestävät EU-vaaleissa ovat oikeasti hereillä ja haluavat muutosta aikaiseksi. Kertoohan siitä tulos: Soini ääniharavana! Vihreille kaksi paikkaa (hyvä vihreät!), demareiden vetonaulana sitoutumaton ortodoksi pappi! Olen Isä Mitro fani mutta tuo puoluevalinta minua kyllä kummastutti. Niin sitoutumaton kun olikin. Nöyryyttä ehkä halusi sillä valinnalla osoittaa? Huhuja kuulin erään puolueen sisältä siitäkin, että Mitro olisi mennyt puolueeseen joka maksoi eniten. Panettelua vaiko ei?
Rohkeutta sanoa omat mielipiteensä, jotka/vaikka ne eivät miellytä kaikkia (Soini), vihreyttä,ekologisuutta ja kokemusta (Hautala ja Hassi), hengellisyyttä ja elämäniloa (Mitro). Samoilla määreillä voisin kuvata omia arvojani joten olen erittäin tyytyväinen vaalien lopputulokseen Suomen osalta!
Kyllä kauniita ja fiksuja suomalaisia naiseuroparlamentaarikkoja -kaikista puolueista - kehtaa maailmalla esitellä, hyvä suomalaiset naiset!
katsokaapa kuvia: http://www.vaalikone.fi/euro2009/uudetvalitutkuvina.htm?VP=99 -