Vuosi vaihtui tanssien :) Kirjaimellisesti.
Päänsärky ja negatiiviset ennakko-odotukset eivät lopulta pilanneet iltaa. Paikalla oli juuri sopivasti vanhoja tuttuja (niin naisia kuin miehiäkin) ja ripaus uusia tanssitapaamisenarvoisia tuttavuuksia. Illan parhaat fuskut, cha chat, rumbat, masurkat ja polkat tarjosivat nimenomaan nämä uudet tuttavuudet. Todellakin tapaamisen arvoisia!
Yksi hakija teki jotain mitä vain kerran on tapahtunut aiemmin; mies esitteli itsensä ennen tanssin alkua! (häneltä sain ne cha chat ja rumbat) Monesti mielessäni ihmettelen ja jopa päivittelen suomalaisten tanssijoiden tapaa tuntea toisensa jopa vuosia mutta silti ei tiedetä nimiä. Jossain vaiheessa kun on hakija tullut ns tutuksi, minä sitten teen aloitteen ja esittelen itseni. Kyllä siihen aina vastataan. Mutta miksi suomalaiset eivät esittele itseään hakiessaan uutta ihmistä tanssimaan? Vaikka se jäisikin ainoaksi kerraksi, ei kai etunimen sanominen vahingoita ketään tai särje suomalaisten niin tarkasti varjelemaa yksityisyyden viittaa?
Muuten miehet tuntuivat olevan avoimemmalla tuulella kuin normaalisti. Sain illan aikana kuulla heistä paljon enemmän kuin normaalisti tanssi-illan aikana.
Ja paikkana kun oli ravintolatyyppinen tanssipaikka (en kävisi siellä jos joku muu paikka olisi vain auki...) , mukaan mahtui myös säälittävä "oleneronnutmuttaasunvaimonkanssayhdessäkoskaenhalualuopuatalosta... ja minulla on huone täällä".
Esiintyjänä oli yksi suomen parhaista tanssittajayhtyeistä, aina niin ihana ja laadukas Markus Törmälä ja FBI-beat, nam! Ja he ylittivät taas itsensä! Todella raikkaita biisivalintoja, monipuolisesti kaikki lajit listalla ja erittäin tanssittavaksi sovitettuna. Kiitos, pojat!
Pohdiskelua ja oivalluksia elämästä, luovuudesta ja tanssista, ainakin näistä, luultavasti muustakin. Omaa ja lainattua. Luovia kokeiluja lapsen kanssa. Tai ilman. Matkatarinoita. Kuvien ja tekstien tekijänoikeudet kuvaajalla/kirjoittajalla eli Milonalla.
keskiviikko 31. joulukuuta 2008
tiistai 30. joulukuuta 2008
Viimeisiä viedään
Tämän vuoden päiviä nimittäin.
On ollut tilinpäätöksen aikaa. Mitä on tullut tehtyä tai jätettyä tekemättä. Sanottua ja sanomatta jätetty. Ei aina niin helppoa ja mukavaa hommaa...
Mutta koska elämme päivän kerrallaan, turha murehtia eilistä vaan opetella elämään juuri tätä päivää mahdollisimman hyvin. Huomistakaan on turha huolehtia koska se tulee huomenna. Nyt on nyt.
Armollisuutta ja anteeksiantoa. Itseä ja muita kohtaan. Ja taas armollisuutta ja anteeksiantoa jos ei niissä aina onnistu...
Valoa, siunausta ja lempeitä hetkiä toivon kaikille tulevalle vuodelle, myös itselleni!

kuva: milona
On ollut tilinpäätöksen aikaa. Mitä on tullut tehtyä tai jätettyä tekemättä. Sanottua ja sanomatta jätetty. Ei aina niin helppoa ja mukavaa hommaa...
Mutta koska elämme päivän kerrallaan, turha murehtia eilistä vaan opetella elämään juuri tätä päivää mahdollisimman hyvin. Huomistakaan on turha huolehtia koska se tulee huomenna. Nyt on nyt.
Armollisuutta ja anteeksiantoa. Itseä ja muita kohtaan. Ja taas armollisuutta ja anteeksiantoa jos ei niissä aina onnistu...
Valoa, siunausta ja lempeitä hetkiä toivon kaikille tulevalle vuodelle, myös itselleni!

kuva: milona
Tunnisteet:
anteeksianto,
armollisuus,
vuoden tilinpäätös
maanantai 29. joulukuuta 2008
joitakin mietteitä tanssin olemuksesta
Ihminen on varmaankin tanssinut ennen kuin on osannut puhua. Tanssilla on lepytelty ja kunnioitettu jumalia, päästy yhteyteen henkien kanssa, kosiskeltu, kerrottu tarinoita yms.
Tanssi on kokonaisvaltaista ilmaisua. Koko keho on mukana liikkeessä ja mielen on keskityttävä siihen hetkeen.
Sitä voisi verrata liikkuvaan meditaatioon? Rytmikäs kävelykin on hyvin meditatiivista. Liike ja rytmi yhdessä saavat kehosta ulos sellaista mitä paikallaan meditointi ei saa. Minun mielestäni. Kehomuistiinhan me varastoimme tukahdutettuja tunteita, pelkoja, käsittelemättömiä asioita.
Alunperin rytmiä tanssiin ovat tuoneet erilaiset lyömäsoittimet (alkaen omista jaloista ja käsistä).
Liikunta sinällään on jo hyvin puhdistavaa. Kun siihen liitetään musiikki, koreografia ja muut tanssijat, onkin kasassa hyvin monimuotoinen kudelma terapiaa ja sosiaalista rakennelmaa.
Sävelten terapeuttinen energiavärähtely, lihasten ja koreografian hallinnan tuoma haaste ja mielihyvä, sosiaaliset ulottuvuudet ja vuorovaikutus muiden tanssijoiden kanssa.
Erilaisilla rytmeillä ja sävelmillä on tietysti erilainen vaikutus. Nuoriso suosii raskaampaa musiikkia joka stimuloi heidän juurichakraansa. Siitähän kaikki alkaa ;)
Liike ja lihasten monimuotoinen toiminta stimuloi kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia, niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.
Jos tanssii ryhmässä tai paritanssia, on otettava huomioon myös kanssatanssijat. On osattava ottaa kontaktia, ennakoida ja reagoida toisten liikkeisiin, noudatettava etikettiä. Mukaan tulee myös reviirin hallinta ja jopa seksuaalienergia.
Kun jokaisen yksittäinen energiataso tanssissa nousee, helpottaa se myös toisten energiatason nousua ja sitä myöten koko ryhmä saa aikaan huikean energialatauksen joka näkyy ja tuntuu kaikissa osallistujissa.
Kunnianhimo, esiintymisvietti, ylemmyyden/alemmuudentunne ja jopa valtataistelu ovat osatekijöitä tanssissa. Tanssissa voi kehittyä koko ajan, voi halutessaan verrata itseään toisiin tanssijoihin, voi dominoida tai tulla alistetuksi, tuntea itsensä halutuksi tai tuntea itsensä hylätyksi.
Tanssi voi olla hyvin sosiaalinen tapahtuma. Siinä luodaan kontakteja jotka voivat vaikuttaa muuhunkin elämään. Tanssi lienee ainoita tapoja päästä luontevaa kosketuskontaktiin toisen -jopa aivan vieraan- ihmisen kanssa. Parturi-kampaaja ja lääkäri ovat ihmisiä jotka koskettelevat jokaista ihmistä jossain vaiheessa mutta siihen on syynsä ja se on yksipuolista kontaktia.
Suomalaisten reviirit ovat tutkitusti niin isot, että toisen ihmisen päästäminen kosketusetäisyydelle on jo iso juttu. Niinpä tanssi lähekkäin voi olla tunteita ja luurankoja ravisteleva kokemus. Toisten ihmisten lähellä on hyvä olla, toisten ei. Lähelle päästämisessä ja tulemisessa voi myös käyttää valtaa.
Yksi elementti tansseissa voi olla myös soittavaan yhtyeeseen liittyvä ihannointi. Mutta se on jo oma juttunsa.
Tanssi on kokonaisvaltaista ilmaisua. Koko keho on mukana liikkeessä ja mielen on keskityttävä siihen hetkeen.
Sitä voisi verrata liikkuvaan meditaatioon? Rytmikäs kävelykin on hyvin meditatiivista. Liike ja rytmi yhdessä saavat kehosta ulos sellaista mitä paikallaan meditointi ei saa. Minun mielestäni. Kehomuistiinhan me varastoimme tukahdutettuja tunteita, pelkoja, käsittelemättömiä asioita.
Alunperin rytmiä tanssiin ovat tuoneet erilaiset lyömäsoittimet (alkaen omista jaloista ja käsistä).
Liikunta sinällään on jo hyvin puhdistavaa. Kun siihen liitetään musiikki, koreografia ja muut tanssijat, onkin kasassa hyvin monimuotoinen kudelma terapiaa ja sosiaalista rakennelmaa.
Sävelten terapeuttinen energiavärähtely, lihasten ja koreografian hallinnan tuoma haaste ja mielihyvä, sosiaaliset ulottuvuudet ja vuorovaikutus muiden tanssijoiden kanssa.
Erilaisilla rytmeillä ja sävelmillä on tietysti erilainen vaikutus. Nuoriso suosii raskaampaa musiikkia joka stimuloi heidän juurichakraansa. Siitähän kaikki alkaa ;)
Liike ja lihasten monimuotoinen toiminta stimuloi kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia, niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.
Jos tanssii ryhmässä tai paritanssia, on otettava huomioon myös kanssatanssijat. On osattava ottaa kontaktia, ennakoida ja reagoida toisten liikkeisiin, noudatettava etikettiä. Mukaan tulee myös reviirin hallinta ja jopa seksuaalienergia.
Kun jokaisen yksittäinen energiataso tanssissa nousee, helpottaa se myös toisten energiatason nousua ja sitä myöten koko ryhmä saa aikaan huikean energialatauksen joka näkyy ja tuntuu kaikissa osallistujissa.
Kunnianhimo, esiintymisvietti, ylemmyyden/alemmuudentunne ja jopa valtataistelu ovat osatekijöitä tanssissa. Tanssissa voi kehittyä koko ajan, voi halutessaan verrata itseään toisiin tanssijoihin, voi dominoida tai tulla alistetuksi, tuntea itsensä halutuksi tai tuntea itsensä hylätyksi.
Tanssi voi olla hyvin sosiaalinen tapahtuma. Siinä luodaan kontakteja jotka voivat vaikuttaa muuhunkin elämään. Tanssi lienee ainoita tapoja päästä luontevaa kosketuskontaktiin toisen -jopa aivan vieraan- ihmisen kanssa. Parturi-kampaaja ja lääkäri ovat ihmisiä jotka koskettelevat jokaista ihmistä jossain vaiheessa mutta siihen on syynsä ja se on yksipuolista kontaktia.
Suomalaisten reviirit ovat tutkitusti niin isot, että toisen ihmisen päästäminen kosketusetäisyydelle on jo iso juttu. Niinpä tanssi lähekkäin voi olla tunteita ja luurankoja ravisteleva kokemus. Toisten ihmisten lähellä on hyvä olla, toisten ei. Lähelle päästämisessä ja tulemisessa voi myös käyttää valtaa.
Yksi elementti tansseissa voi olla myös soittavaan yhtyeeseen liittyvä ihannointi. Mutta se on jo oma juttunsa.
maanantai 15. joulukuuta 2008
torstai 11. joulukuuta 2008
Joulun tuoksua ja lumen kolausta
Meilläpäs onkin lumikolassa ihan oikea kuski!
Pikku neiti nimittäin. Hän asettuu kolan kyytiin ja ihastuksesta kiljuen ottaa vastaan höttölumen jolla kola pian täyttyy. Kuski kippaantuu lumen mukana talon taakse nousevaan lumikasaan mutta kömpii reippaasti ylös ja uusi satsi liukumäkiainetta saa taas kyytiä.
Voiko lumityöt enää mukavampaa olla!
Pipareita on paistettu ja uusi jouluherkku testattu ja hyväksi todettu:
Piparinen luumuleivonnainen
Voitele levyt kanamunalla, pistele haarukalla ja ripottele piparin murut päälle. Paista uunissa n 17min. Jäähdytä.
Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää rahka ja sokerit. Avaa levyt ja jaa luumumarmeladi pohjapuolille, levitä vaahto päälle ja pane kansipalat paikoilleen. Siirrä leivonnaiset jääkaappiin jäähtymään pariksi tunniksi.
Herkkua on!
Omia huomioita: noilla täytteillä saa tuplasti enemmän leivonnaisia ja itse pidän enemmän lämpimistä leivonnaisista. Mutta ne ei tietysti säily vaan on syötävä heti. Eli muutama heti syötäväksi ja loput jääkaappiin.
Pikku neiti nimittäin. Hän asettuu kolan kyytiin ja ihastuksesta kiljuen ottaa vastaan höttölumen jolla kola pian täyttyy. Kuski kippaantuu lumen mukana talon taakse nousevaan lumikasaan mutta kömpii reippaasti ylös ja uusi satsi liukumäkiainetta saa taas kyytiä.
Voiko lumityöt enää mukavampaa olla!
Pipareita on paistettu ja uusi jouluherkku testattu ja hyväksi todettu:
Piparinen luumuleivonnainen
- 1pkt torttutaikinaa
- 1 kananmuna
- muutama pipari (maun mukaan)
- 2dl kuohukermaa
- 1 prk maitorahkaa
- 1dl sokeria
- 1 rkl vaniljasokeria
- 1 prk luumumarmeladia
Voitele levyt kanamunalla, pistele haarukalla ja ripottele piparin murut päälle. Paista uunissa n 17min. Jäähdytä.
Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää rahka ja sokerit. Avaa levyt ja jaa luumumarmeladi pohjapuolille, levitä vaahto päälle ja pane kansipalat paikoilleen. Siirrä leivonnaiset jääkaappiin jäähtymään pariksi tunniksi.
Herkkua on!
Omia huomioita: noilla täytteillä saa tuplasti enemmän leivonnaisia ja itse pidän enemmän lämpimistä leivonnaisista. Mutta ne ei tietysti säily vaan on syötävä heti. Eli muutama heti syötäväksi ja loput jääkaappiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)