Joulutonttu

Minun pihalleni on ilmestynyt joulutonttu!
Ruusupuskan keskellä olevan puisen karhun päähän on laitettu tonttulakki, jossa on letit. Eli tyttötonttukarhu :)
En tiedä kuka sen on tehnyt, mutta minulle tuli siitä todella hyvä mieli. Ensin nauratti ja sitten sisintä lämmitti ajatus, että joku on halunnut noin mukavalla ja persoonallisella tavalla minut yllättää. Tunkenut lunta hatun sisään, että se pysyisi pystyssä ja paikoillan ja vielä muotoillun mukavaksi katsella.

Kiitos ihanasta yllätyksestä, kuka sitten oletkin!

upeat naiset ja surkeat miehet?

Olenpa tässä taas pohtinut kummallista asiaa. Tunnen monta kaunista, älykästä, sanavalmista, hauskaa, ahkeraa, ystävällistä ja kerrassaan upeaa naista. He elävät yksin tai lasten kanssa.
Mikä ihme siinä on ettei suomalaisissa miehissä ole miestä kohtaamaan näitä ihanaisia naisia? Miehet valittavat, että naiset rakastuvat renttuihin. Enpä tiedä. Ei nuo upeat naiset ainakaan ole renttuihin rakastuneet ja siksi ovatkin yksin.
Miehet taas rakastuvat bimboihin ja hapannaamoihin. Onko tosiaan niin, että älykäs ja sosiaalisesti lahjakas, arvoja omaava nainen kutistaa miesten munat pieniksi??
Miksi tarpeet ja kysyntä eivät kohtaa? Onko kellään vastauksia?
Onko perinteiset parisuhde- ja perhemallit vain aikansa eläneitä?

Onneksi löytyy poikkeuksiakin. Tasavertaisia pareja, jotka kunnioittavat toisiaan ja sitoutuvat parisuhteeseen ja perheeseen aidosti ja sydämellään.

Siunausta ja kaikkea hyvää kaikille ihmisille parisuhdetilanteesta huolimatta!

kohti kestävämpää elämäntapaa

Kävin kesällä kestävän elämäntavan koulutuksen (KEKO) kenraaliharjoituksen sosiaalisen, maailmankuvallisen ja ekologisen osion ja nyt marraskuussa pääsin ihan oikean koulutuksen taloudelliseen osioon.
Koulutus on muistuttanut minua vanhoista tietämistäni asioista mutta myös tuonut uusia näkökulmia. Ennen kaikkea koulutus on antanut uskoa siihen, että vielä on jotain tehtävissä ja että on muitakin samojen asioiden ja ajatusten parissa pähkäileviä. Sekä suomessa että maailmalla on ihmisiä, jotka jo elävät todeksi kestävää elämäntapaa. Ihania ihmisiä, joihin on ollut ilo tutustua! Kurssilaiset ja kurssin vetäjät ovat tulleet rakkaiksi.
Muutama hyvä linkki:
http://siirtymaliike.org/siirtymakaupunkikonsepti/

www.maanystavat.fi

www.keuruunekokyla.fi
www.gaija.org

www.storyofstuff.com

Miksen siis minäkin voisi elää kestävästi!?
Kyllähän minä kierrätän (jos silloin kun se ei todellakaan ollut muotia) ja pyrin käyttämään lähiruokaa ja vältän turhaa kulutusta.
Miksi en sitten astuisi seuraavaa askelta ja muuttaisi ekoyhteisöön?
Yksi hidaste omille valinnoilleni on ollut oma kiinnittymiseni mammonaan ja ns. "turvalliseen" elämään. Tässä tapauksessa turvallinen on merkinnyt vanhaa tuttua ja rahasta riippuvaista. KEKOn kautta olen saanut vahvistusta ymmärrykselle, että asia on oikeastaan päinvastoin. Kestävä elämäntapa, joka ei ole riippuvainen tästä länsimaisesta hapatuksesta, on pidemmän päälle se turvallinen tapa elää. Omavaraisuus on voima ja turva. Samanhenkinen tukiverkko ympärillä on ilo, voima ja turva. Yhteisö on kuin muheva multa johon kasvaa. Se vaatii tietysti omaa kasvuvoimaa ja tietämystä omasta itsestään ja muiden huomioimista. Yhteisöeläminen on itsensä jalostamista, anteeksi antamista, anteeksi pyytämistä, kuuntelemista, huomioimista, tunteiden aitoa ilmaisua ilman väkivaltaista leimaa, sopeutumista, aitoa itsensä ilmaisemista ilman itsekorostusta.

Toinen iso kynnys valinnoilleni on lapseni. Onko minulla oikeus viedä lapseni vieläkin kauemmaksi omasta isästään? Vaikeuttaa entisestään heidän kohtaamistaan? Mutta onko vain minun tehtäväni huolehtia siitä...?
Toisaalta, eikö minun vastuullani ole näyttää hänelle omalla esimerkilläni omasta mielestäni oikeita vaihtoehtoja? Itsehän hän sitten omat valintansa lopulta tekee.

Kolmas iso haaste valinnoilleni on omat ihmissuhteeni. Valitsenko "perinteisen" perhemallin vai uskaltaudunko luottamaan siihen, että minulle oikea ihminen hyväksyy elämäntapani ja jopa tulee siihen mukaan. Minun on vaikea kuvitella parisuhdetta ilman yhdessä elämistä.
Yhteisöissä elää enemmän naisia kuin miehiä ja miehet ovat joko varattuja, omasta näkökulmastani "liian vanhoja" tai "liian nuoria" tai omituisia risupartoja tai jotain muuta kummallista asennetta löydän omasta päästäni. Tuossapa onkin työstämistä, asenteissani siis.

Rohkeutta ja avaraa mieltä lietson itseeni ja katson kuinka käy.

katkeria makuja menneisyydestä

Joskus on vaikea uskoa ihmisen hyvyyteen.
Silloin kun menneisyydestä tihkuu katkeraa ja syyttävää mahlaa. Ihmiseltä, joka on käyttänyt minua hyväkseen ja luvannut paljon kauniita asioita lunastamatta koskaan lupauksiaan. Joka on käytöksellään haavoittanut lastani. Ihmiseltä, joka on tärvellyt rumaksi pari uutta vuotta ja yhden joulun ja yrittää näköjään sitä taas. (sori vaan, ei tule onnistumaan! Mun sydämellä on kypärä ;)) Ihmiseltä, joka on levitellyt henkilökohtaisia asioitani sukulaisilleen ja "ystävilleen". Ihmiseltä, joka on useita kertoja suuttuessaan vaatinut minulta "älä ikinä ota minuun yhteyttä millään tavalla" mutta hetken päästä itse kirjoittaa tai ottaa jollain tavalla yhteyttä helpottaakseen omaa pahaa oloaan. Ihmiseltä, joka väen vängällä tunkeutui minulle rakkaan harrastukseni pariin, vaikka aikaisemmin se ei häntä kiinnostanut. Ihmiseltä, joka on pelotellut minua käytöksellään mm seuraamalla ja vaanimalla minua.
Pelottavaa. Ikävää. Surullista. Säälittävää.

Rakas, Joulupukki, tuothan katkerille ihmisille lahjaksi rakkautta ja lempeyttä, kiitos!

sikaflunssa ja rokotukset

Olen seurannut tätä "hysteriaa" saparotaudin ympärillä. Kuka sitä luo ja miksi? Mikä median motiivi on lietsoa tuollaista pelkoa?
Itsekin aluksi olin pelokas. Lähinnä pelkäsin pienen lapseni puolesta. Sitten tutkin vähän juttuja. Tavalliseen kausiflunssaankin kuolee aikamoinen määrä ihmisiä joka vuosi. Siis myös suomessa. Joka vuosi on tullut milloin lintuflunssaa milloin mitäkin. Ja onko suomen kansa kaatunut, ei ole! Riskiryhmään kuuluvia kuolee olipa flunssan nimi mikä tahansa. Se on ikävää mutta väistämätöntä.
Luin että rokotuksia suositellaan myös taudin jo sairastaneille. Voi pyhä jysäys sentään! Väkisinkin tulee mieleen että onko se tuo lääketeollisuus kaiken takana. Hyvä bisneshän se on kun kaikki valtiot ostavat kansalaisilleen rokotteita. Erittäin hyvä bisnes, etten sanoisi.
Kaikki myötätunto ja siunaus sairastaneille ja sairastaville, mutta lopetetaan jo pelkääminen. Pelko saa immuniteettimme heikoksi. Syödään kotimaisia marjoja ja vihanneksia, liikutaan reippaasti, rakastetaan toisiamme ja iloitaan yhdessä olosta niin pysymme terveinä, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Jos meillä ei ole töitä, tehdään sitten vapaaehtoistyötä. Pääasia että koemme tekevämme jotain, jolla on merkitys. Merkityksellinen tekeminen on ihmisen hyvinvoinnin suurimpia tekijöitä. Suurin on tietääkseni ne läheiset ihmissuhteet. Pidetään huoli toisistamme ja sitä myötä itsestämme.

Rauhaisaa mieltä, iloista joulun odotusta ja nautinnollisia hetkiä läheisten kanssa, olivatpa niitä puoliso, lapset, toiset vapaaehtoistyöntekijät tai vaikka naapurit!