lauantai 5. joulukuuta 2009

katkeria makuja menneisyydestä

Joskus on vaikea uskoa ihmisen hyvyyteen.
Silloin kun menneisyydestä tihkuu katkeraa ja syyttävää mahlaa. Ihmiseltä, joka on käyttänyt minua hyväkseen ja luvannut paljon kauniita asioita lunastamatta koskaan lupauksiaan. Joka on käytöksellään haavoittanut lastani. Ihmiseltä, joka on tärvellyt rumaksi pari uutta vuotta ja yhden joulun ja yrittää näköjään sitä taas. (sori vaan, ei tule onnistumaan! Mun sydämellä on kypärä ;)) Ihmiseltä, joka on levitellyt henkilökohtaisia asioitani sukulaisilleen ja "ystävilleen". Ihmiseltä, joka on useita kertoja suuttuessaan vaatinut minulta "älä ikinä ota minuun yhteyttä millään tavalla" mutta hetken päästä itse kirjoittaa tai ottaa jollain tavalla yhteyttä helpottaakseen omaa pahaa oloaan. Ihmiseltä, joka väen vängällä tunkeutui minulle rakkaan harrastukseni pariin, vaikka aikaisemmin se ei häntä kiinnostanut. Ihmiseltä, joka on pelotellut minua käytöksellään mm seuraamalla ja vaanimalla minua.
Pelottavaa. Ikävää. Surullista. Säälittävää.

Rakas, Joulupukki, tuothan katkerille ihmisille lahjaksi rakkautta ja lempeyttä, kiitos!

Ei kommentteja: