Jokainen ihminen
on laulun arvoinen
Olen kasvanut keskellä sotien jälkeistä maalaiskyläyhteisöä.
Karjalaiset oli asutettu, sotakorvaukset
maksettu ja joka mökki kuhisi elämää. Kylällä oli
oma koulu, posti ja useampi kauppa sekä tanssilava.
Töitä tehtiin yhdessä kulkien talosta taloon auttamassa
suuremmissa urakoissa. Jokainen oli tarpeellinen
ja kaikista huolehdittiin. Sitten 60 -luvulla
kaikki muuttui kuin leikaten.
Elämme nyt keskittämisen, rahan vallan ja juurettomuuden
aikaa, minkä jäljet näkyvät maamme
muuttumisena luokkayhteiskunnaksi, jossa parempiosaisilla
menee yhä paremmin ja köyhät kärsivät.
Terveyserot lisääntyvät ja kylät kuolevat.
Ymmärrän, ettei entiseen ole enää paluuta. Olen
nyt kuitenkin perusteellisesti vaikuttunut Pekka
Haaviston persoonan ympärille syntyneestä kansanliikkeestä.
Se ammentaa voimansa inhimillisestä
suvaitsevaisuudesta, pienen ihmisen ja erilaisen
oikeutuksesta elää tasa-arvoisena muiden kanssa.
Sen käyttövoima ei ole raha vaan inhimillinen toivo
paremmasta maailmasta, jossa ihmiset voisivat olla
veljiä ja siskoja keskenään – sellaisesta maailmasta,
jossa jokaisella on elinmahdollisuus riippumatta
siitä, missä hän elää. Sellaisen rakentamisessa tarvitaan
kaikkia. Ei ole mahdollista olla suvaitsevainen
vain yhdellä sallitulla tavalla. Ihmistä kunnioitetaan
ja vaikeistakin asioista keskustellaan. Se on Pekan
ase myös maailmalla.
Tämä toivon ja pienen ihmisen kasvava liike on
saanut valtaansa myös vakaumuksellisen maalaisliittolaisen.
Tässä ovat ne arvot, joita haluan olla
tukemassa. Kyse ei ole vastakkainasettelusta, vaan
vilpittömästä pyrkimyksestä yhteiseen hyvään kaikkia
kunnioittaen.
Tapani Kiminkinen
Maalaislääkäri
Saarijärvi
Haavisto 2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti