Joulurauhaa

Joulu on antamisen iloa ja saamisen riemua,
lapsen naurua ja herkkuruokia.
Joulu on hiljentymistä, kynttilänvaloa,
joulusaunaa ja joulupukin odottamista.
Joulu on valkoinen ja punainen.

Joulu on täynnä odotuksia jostain paremmasta, yhdessä olosta, hyvästä mielestä.
Näin teoriassa. Entä käytännössä..?  Sen saamme lukea pyhien jälkeen lehdistä, valitettavasti.
Ehkä tänään, aaton aattona, valaisemme hymyllämme naapurin tai takanamme kassalle jonottavan elämää. Ehkä käymme tervehtimässä jotain tuntemaamme yksinäistä. Ehkä viemme jouluherkun tuntemallemme yksinhuoltajaperheelle. Ehkä kiitämme kaikkia, jotka ovat elämäämme ilahduttaneet tai auttaneet. Ehkä pidämme huolen omasta sisäisestä rauhastamme niin voimme jakaa sitä myös muille. Ehkä jätämme jotain ostamatta ja laitamme säästyneet lantit joulunkeräyspataan. Ehkä soitamme unohtuneelle ystävälle. Ehkä.

Hyvää ja turvallista, kiiretöntä ja rakkauden täyteistä Joulua kaikille!

rakkaus -brändien brändi, Tommy Tabermann

RAKKAUS – BRÄNDIEN BRÄNDI

17.5.2005

Saatan usein käyttää kokonaisia päiviä suremalla rakkauden puolesta, ja vihaamalla niitä, jotka sillä ratsastavat ja sitä riistävät. Rakkaus perustuu viattomuuteen ja anteliaisuuteen, ja se sirottelee kultapölyään vain niiden ylle, jotka tämän tosiasian edessä polvistuvat. Teeskentelijät se jättää tyhjiksi, vaikka ne kuinka kailottaisivat kovaan ääneen rakkauden nimeä. Rakkaus on armollinen omilleen ja armoton vihollisilleen. Sellainen se on. Rakkautta jos mitään on aikojen saatossa yritetty omia. Sitä ovat yrittäneet tyrannit, pienet ja suuret diktaattorit. Mitä on mammona ja valta, elleivät alamaiset rakasta, kansa huuda kuorossa ylistystä ja rakkautta? Mutta joka tänään käskystä rakastaa, hän huomenna kaataa patsaan ja sylkee sille vihasta ja inhosta. Rakkautta ei voi komentaa, rakkaus täytyy ansaita. Rakkauden nimessä on ostettu ja myyty, lyöty, ryövätty ja raiskattu. Kuka osaisi laskea montako sellaista ruumista maan povessa maatuu, jotka on uhrattu rakkaudesta isänmaahan, mieheen, naiseen – miljoonissa pääkalloissa on luodinreikä merkkinä uhrautumisesta rakkauden puolesta. Onko kukaan kysynyt rakkaudelta, mitä mieltä se on? Ovatko ruoskanjäljet, haavat ja luodinreiät todella rakkauden kunniamerkkejä, suudelman sukua? Mistään ei ole tässä maailmassa laulettu niin paljon kuin rakkaudesta. Hyvä niin. Mutta miksi se oli niin lyhyt ja kipeä, tuli nopeasti ja lähti nopeasti, ei jättänyt jälkeensä kuin tyhjyyden? Koska se rakkaus, josta laulettiin, ei ollut rakkautta, vaan rakastumista, kiiman häivähdys. Se rakkaus, josta olisi pitänyt laulaa, tuli hitaasti ja lähti hitaasti. Se ei jättänyt jälkeensä tyhjyyttä, vaan jotakin mihin mahtuu nyt enemmän. Rakkaus ei ole sana, jota pitää liiaksi säästellä. Siinähän me suomalaiset olemme perinteisesti olleet mestariluokkaa. Mutta sitä ei myöskään voi heitellä huolettomasti ympäriinsä sen kummempia ajattelematta. Rakkauden väärinkäyttö on mielestäni murhaan verrattava rikos, sillä se vie meiltä sanoista kauneimman ja arvokkaimman. Kuinka me voimme elää, jos emme tiedä mitä tarkoitamme kun sanomme rakastavamme toisiamme? Ilman rakkautta olemme hukassa, niin kuin vähän olemmekin. Siis pitäkäämme huolta rakkauden viattomuudesta. Se on meidän elämänlankamme. Rakkaus on yhteistä omaisuutta. Se ei ole kenenkään oma. Siksi sitä on jatkuvasti kierrätettävä, ojennettava kädestä käteen. Ahneet tunnistaa siitä, että ne väittävät rakkautta omakseen, omaksi keksinnökseen, ja vaativat siitä maksua muilta. Siksi rakkaus ei koskaan edes hipaise ahneita, ei suo katseen puolikastakaan. Rakkaus on armoton. Rakkaus on vaativa brändi: se hylkii vääryyttä, viekkautta ja valhetta. Rakkaus on siitä hankala matkakumppani, että sitä ei voi pettää kertaakaan saamatta elämänpituista arpea. Mutta mittana se on mainio missä tahansa kulkeekin ja mitä tekeekin: Rakkautensa kokoinen jokainen on.     - Tommy Tabermann voi tommy, minulla on niin ikävä sinua!

Vetoomuksia Tiibetin puolesta

Kuluneen syksyn aikana moni tiibetiläinen munkki ja jopa nunna on sytyttänyt itsensä tuleen avunhuutona jatkuvasti pahenevien kiinalaisten sortotoimien vuoksi. Osoitteessa www.tiibet.vuodatus.net on jo aiemmin ollut tietoa ENOUGH! -vetoomuksesta. Viesti on tänään nostettu ylimmäiseksi. Mikäli et ole vielä allekirjoittanut vetoomusta, käy katsomassa sivuiltamme lisätietoa suomeksi tai klikkaa itsesi suoraan vetoomussivulle tästä http://standupfortibet.org/. 

Avaaz-sivusto on aloittanut oman vetoomuksensa saman asian puolesta. Myös se kannattaa allekirjoittaa Pääset suoraan vetoomukseen täältä https://secure.avaaz.org/en/save_tibetan_lives/?cl=1370687837&v=10946. 

Molemmat vetoomukset odottavat allekirjoitustasi. Jos haluat tehdä jotakin Tiibetin hyväksi, tässä on tilaisuutesi tehdä se helposti ja nopeasti. Tilanne Tiibetissä on pahempi kuin pitkään aikaan ja nyt on jokaisen aika toimia omalla pienellä panoksellaan.

taistelutantereesta tiedostamiseen

Parisuhde, ikuisen onnen ja rauhan tyyssija vai jatkuvan rähinän tanner?
Lähes kaikki kai tavoittelevat jossain vaiheessa elämäänsä parisuhdetta ja sen mukanaan tulevaa auvoista oloa. Yhdessäoloa, rakkautta, jakamista yms. Mutta mitä sitten tapahtuu? Miksi se ei olekaan pelkkää onnea ja hyvää oloa? Miksi toinen alkaa ärsyttää ja tuottaa pettymyksiä? Miksi se toinen ei voi ymmärtää mitä minä haluan? Miksi rakkaus ei riitä?
Olen usein esittänyt tämän esimerkin: kun nainen kohtaa miehen, hän miettii, tuossa miehessä on potentiaalia, hänestä saan muokattua hyvän miehen. Kun mies kohtaa naisen, hän ajattelee, ihana nainen, kunpa hän ei ikinä muuttuisi. Lopulta mies ei muutu ikinä miksikään ja nainen muuttuu kuin eri ihmiseksi. Mistä se johtuu? Hyväksyykö mies helpommin naisen sellaisena kuin hän on? Yrittääkö nainen muuttaa miestä mieleisekseen? (Ehkäpä tämä ei ole niin sukupuolisidonnainen asia, ei todellakaan, mutta helpompi kirjoittaa mies ja nainen kuin toinen ja toinen. Ei ajatella nyt miestä miehenä ja naista naisena vaan kumppanina 1 ja 2. toim. huom.)
Uskoisin, että nainen aikansa yritettyään muuttaa miestä mieleisekseen, alkaakin muuttaa itseään. Itse huomaan yrittäväni miellyttää toista ja yrittää olla jotain, mitä en oikeastaan ole. Ja jossakin vaiheessa se valheellinen paketti räjähtää käsiin. En viihdy siinä roolissa varsinkaan kun en kuitenkaan saa mitään kiitos siitä.
Naiset kai yleensä keskustelevat avoimemmin tunteistaan. Miehet kokevat tunteista puhumisen syytöksenä itseään kohtaan. Jos nainen sanoo "minulla on paha mieli", mies kuulee sen " sinä teet minulle pahan mielen". Ja mikä onkaan lopputulos? Riita. Mies vetäytyy kuoreensa ja torjuu syytöksen ja siitähän nainen vain yrittää entistä hanakammin lähestyä ja lopulta mies ei enää kestä vaan sanoo "turpa kiinni " tai muuta yhtä kehittävää tai pakenee paikalta, vaikkapa autotalliin tai kaljalle. Tai sitten mies hyppää heti puolustuskannalle ja alkaa syyttää takaisin. Lopputuloksena nainen itkee ja mies turhautuu.
Jotkut asiantuntijat kertovat, että ihminen rakastuu ihmiseen, joka muistuttaa alitajuisesti lapsuuden vanhempia eli edustaa niitä asioita, joihin lapsena on tottunut. Eli myös ne ongelmat ja "virtahevot olohuoneessa" siirtyvät lapsuudesta aikuisen parisuhteeseen. Ihminen odottaa kumppaninsa korjaavan nuo ongelmat. Mutta eihän se tietysti niin toimi.
Hyvässä parisuhteessa hyväksyminen ja omistautuminen kai ovat avainsanoja (anteeksipyytämisen ja -antamisen lisäksi tietysti). Hyväksyä toinen sellaisena kuin on ja muuttaa omaa suhtautumistaan jos jokin niin sanotusti mättää.
Epämiellyttävät tunteet ja ajatukset ja niistä seuraavat teot ovat jokaisen omalla vastuulla. Esimerkiksi: Jos tulen väsyneenä myöhään töistä kotiin ja toivon, että mies olisi laittanut minulle valmiiksi jotain iltapalaa. Kotona mies makaa sohvalla TVtä katsellen ja päivän tiskit lojuvat tiskipöydällä levällään. Raivostun ja alan syyttää miestä laiskuudesta. Mies suuttuu ja/tai loukkaantuu. Lopputuloksena molemmilla paha mieli. Miten tämän olisi voinut elää toisin? Olisin voinut soittaa miehelle ja kysyä josko hän jaksaisi laittaa vähän iltapalaa koska olen väsynyt ja nälkäinen. Eihän hän ole ajatustenlukija, kuten ei kukaan meistä.

  Ajatustenluvusta on pakko luisua pienelle sivuraiteelle. Inhoan, kun joku sanoo: tiedän mitä ajattelet/miltä sinusta tuntuu! Hän varmasti tarkoittaa sillä hyvää mutta varmasti hän ei voi tietää mitä minä ajattelen saatika tunnen. Varsinkaan kun/jos kyseessä on asia, josta hän ei tiedä mitään. Mutta palataan parisuhteeseen.

Koska toista ei voi muuttaa -niin ärsyttävää kuin se onkin- kannattaisi varmaan miettiä omien tekojen ja sanojen seurauksia. Niinhän teemme ystävienkin kanssa. Miksi emme sen kaikista rakkaimman ihmisen, joka on suostunut jakamaan elämänsä kanssamme. Mitkä minun arvoni ovat ja miten osoitan niitä kumppanilleni? Jos odotan vain itselleni hyvää kohtelua ja palvelua, kannattaa ehkä hankkia palvelija. Kumppani ei sitä ole. Eikä kyllä palvelijaakaan saa kohdella miten vaan.
Millainen kumppani MINÄ haluan olla ja mikä estää sen?
Mihin haluan käyttää tämän ainutlaatuisen elämäni? Turhanpäiväiseen riitelyynkö ja valtapeliin. Kiistelyyn ja oikeassa olemiseenko.
Paljon voi tehdä asennetta muuttamalla mutta ihan kaikkea ei tarvitse sietää, esimerkiksi väkivaltaa tai alkoholismia. Näihin pätee se "toista ei voi muuttaa". Vaikka kuinka rakastaisin, nuo ominaisuudet eivät muutu jos hän ei itse oivalla ongelmaansa.
Jos makaa selällään oven edessä on turha syyttää muita jalanjäljistä kasvoilla... Vastuu omasta onnestani on vain ja ainoastaan minulla.

torilla tavataan edelleen, myös Suomessa, katso linkki!

JULISTUS NEW YORK CITYN VALTAUKSESTA

Kun kokoonnumme solidaarisuuden hengessä ilmaistaksemme tuntemuksemme suuresta epäoikeudenmukaisuudesta, älkäämme unohtako sitä, mikäi meidät toi yhteen. Kirjoitamme tämän, jotta kaikki ihmiset, jotka tuntevat joutuneensa yhtiövallan vääryyksien kohteeksi, tietävät meidän olevan heidän puolellaan.

Yhtenä joukkona, yhtenäisinä tunnustamme todeksi:

että ihmiskunnan tulevaisuus vaatii sen kaikkien jäsenten yhteistyötä;

että järjestelmämme on suojeltava oikeuksiamme ja järjestelmän turmeltuessa on yksilöiden tehtävä puolustaa omia ja lähimmäistensä oikeuksia;

että demokraattinen hallitus saa oikeutetun valtansa kansalta, mutta yhtiöt eivät ole pyytäneet lupaa riistääkseen varoja ihmisiltä ja maapallolta;

ja että mitään todellista demokratiaa ei voi saavuttaa niin kauan kuin taloudellinen valta määrää asioista.

Lähestymme sinua, koska nyt hallituksiamme ohjailevat yhtiöt, jotka asettavat voitot ihmisten edelle, itsekkyyden oikeudenmukaisuuden edelle ja sorron tasa-arvon edelle.

Olemme rauhanomaisesti kokoontuneet tänne, kuten oikeutemme on, tuodaksemme nämä asiat esille.

Ne ovat vieneet kotimme laittomalla pakkolunastuksella, vaikka ne eivät olleet alkuperäisiä lainanantajia.

Ne ovat saaneet rankaisematta pelastuspaketteja veronmaksajilta ja ne jatkavat kohtuuttomien bonusten jakamista johtajilleen.

Ne ovat tehneet pysyväksi ikään, ihonväriin, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan epätasa-arvon ja syrjinnän työpaikoilla.

Ne ovat myrkyttäneet ruuan tuotannon piittaamattomuudellaan ja ajaneet viljelijät ahdinkoon monopolisoitumisella.

Ne ovat keränneet voittoja kiduttamalla, eristämällä ja kohtelemalla julmasti lukemattomia eläimiä ja aktiivisesti piilotelleet tekojaan.

Ne ovat lakkaamatta yrittäneet viedä työntekijöiltä oikeuden neuvotella paremmista palkoista ja turvallisemmista työoloista.

Ne ovat pitäneet opiskelijoita panttivankeina kymmenientuhansien dollarien lainoilla koulutuksesta, vaikka se itsessään on ihmisoikeus.

Ne ovat jatkuvasti ulkoistaneet työvoimaa ja käyttäneet ulkoistamista keinona leikata työntekijöiden palkkaa ja terveydenhoitoa.

Ne ovat lobanneet oikeusistuimia saadakseen yhtiöinä samat oikeudet kuin yksilöt, mutta ilman vastuuta ja rangaistavuutta.

Ne ovat käyttäneet miljoonia dollareita lakimiesarmeijoihin, jotka etsivät niille keinoja pyristellä irti työntekijöiden sairausvakuutussopimuksista.

Ne ovat myyneet yksityisyytemme hyödykkeeksi.

Ne ovat käyttäneet armeijaa ja poliisia estääkseen lehdistönvapauden.

Ne ovat harkitusti jättäneet vetämättä takaisin viallisia tuotteita, vaarantaen ihmisten hengen voitontavoittelussaan.

Ne määräävät talouspolitiikasta huolimatta niistä katastrofaalisista virheistä, joita niiden politiikka on tuottanut ja yhä tuottaa.

Ne ovat lahjoittaneet suuria rahasummia poliitikoille, joiden pitäisi valvoa niitä.

Ne torjuvat vaihtoehtoiset energiamuodot pitääkseen yllä öljyriippuvuutta.

Ne estävät ihmisten henkiä pelastavien rinnakkaislääkkeiden pääsyä markkinoille suojatakseen investointeja, jotka ovat tuottaneet suuria voittoja.

Ne ovat tieten tahtoen peitelleet öljyvuotoja, onnettomuuksia, väärennettyä kirjanpitoa ja lisäaineita tavoitellessaan voittoa.

Ne pitävät mediavallallaan ihmiset tarkoituksellisesti väärien tietojen varassa ja pelokkaina.

Ne ovat tehneet sopimuksia vankien murhaamisesta, vaikka heidän syyllisyydestään olisi esitetty vakavia epäilyksiä.

Ne ovat pitäneet yllä kolonialismia kotimaassaan ja ulkomailla.

Ne ovat osallistuneet viattomien siviilien kiduttamiseen ja murhaamiseen ulkomailla.

Ne jatkavat joukkotuhoaseiden suunnittelua saadakseen valtiolta sopimuksia.

Maailman ihmiset,

me, Vapauden aukiolla Wall Streetiä valtaavien yleiskokous, kehotamme teitä käyttämään voimaanne.

Käyttäkää oikeuttanne rauhanomaiseen kokoontumiseen; vallatkaa julkisia tiloja; luokaa prosessi, jolla vastata kohtaamiimme ongelmiin, ja kehittäkää kaikkien toteutettavissa olevia ratkaisuja.

Me tarjoamme tukemme, asiakirjoihin perustuvat todisteet ja kaikki käytettävissä olevat resurssimme kaikille yhteisöille, jotka ryhtyvät toimintaan ja muodostavat ryhmiä suoran demokratian hengessä.

Liittykää meihin ja saakaa äänenne kuuluville!

 

http://torillatavataan.wordpress.com/tapahtumat/

 

taidenäyttely

Keravan Galleria Allissa 31.10.-13.11.
KuumArtin myyntinäyttely

Avoinna:
ti-pe klo 12-18
la-su klo 12-16

Lämpimästi tervetuloa!

PYHÄ KOLI

Marraskuun , 4.-6. pvä Kolin kansallismaisemissa hyvinvoinnin huipputapahtuma, tule sinäkin!


http://www.hyvaayhdessa.fi/fi/?ID=1247&news=view&newsID=38

Torilla tavataan!

http://torillatavataan.wordpress.com/

Kansainvälinen toimintapäivä 15.lokakuuta – Espanjan torien demokratialiike laajenee myös Suomeen

”Me olemme kyllästyneet siihen, että emme saa ääntämme kuuluviin. Olemme kyllästyneet siihen, että meidän ei anneta vaikuttaa omiin asioihimme. Lisäksi meistä tuntuu, että emme ole ainoita”.
Viime keväänä Espanjassa syntyi puolueista riippumaton verkosto, joka ryhtyi vaatimaan todellista demokratiaa suuryhtiöiden ja poliittisen eliitin sanelun sijaan. Verkosto kutsui toukokuun 15.päiväksi koolle massamielenosoituksen. Madridin, Barcelonan ja monen muun kaupungin keskusaukioille kerääntyi kymmeniä, päivien kuluessa jopa satoja tuhansia ihmisiä osoittamaan mieltään työttömyyttä, demokratian puutetta ja korruptiota vastaan iskulauseenaan ”Emme ole kauppatavaraa pankkiirien ja poliitikkojen käsissä”.
Toreille kokoontumisesta tuli satojen tuhansien ihmisten joukkoliike, jonka tuotoksista eräs on kansankokouksiin perustuvan päätöksentekojärjestelmän kehittäminen. Nyt suurta kansainvälistä kiinnostusta saavuttaneen, väkivallattoman demokratialiikkeen alulle panijat ovat tehneet aloitteen kansainvälisestä toimintapäivästä 15.10.2011, jotta muutosta ja demokratiaa haluavat ihmiset myös muissa maissa saisivat äänensä kuuluviin.
Liike on kansainvälisen toimintapäivän myötä leviämässä myös Suomeen. Tänä syksynä on Helsingissä ja useilla muilla paikkakunnilla kokoontunut ihmisiä, jotka haluavat luoda samankaltaisen, puolueista riippumattoman verkoston Suomeen, jotta tavalliset ihmiset pääsisivät sanomaan sanansa ja poliitikkojen olisi pakko kuunnella heitä.
”Me vaadimme avointa keskustelua leikkauksista ja eurokriisistä. Me vaadimme, että korruptoituneen eliitin sijaan puheenvuoro annetaan nyt tavallisille ihmisille – sellaisille kuin sinä tai minä”, sanotaan suomalaisessa torikutsussa.
Helsingissä muutosta ja demokratiaa haluavia kutsutaan Narinkkatorille lauantaina 15.lokakuuta kello 12 alkaen. Torilla on kaikilla mahdollisuus sanoa julki mielipiteensä ja ehdotuksensa. Torille pystytettävissä teltoissa voi myös tehdä konkreettisia tekoja muutosten aikaansaamiseksi, keskustella, kertoa tunnoistaan lauluin jne. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet.
Suomessa kansainväliseen toimintapäivään osallistutaan Helsingin lisäksi muun muassa Tampereella, Turussa, Lahdessa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa, Oulussa, Hyvinkäällä ja Iisalmessa.

Yhteydet:

torikokous [at] gmail.com

ajatuksen salattu voima

nämä asiat, joista olen luennoinut ja puhunut pitkään, ovat koottu hienosti dokumentiksi. Tutkittua tietoa mielen ja ja ajatuksen voimasta, katso pian kun vielä katsottavissa!
Tuo nimen "salattu" vähän huvittaa. Onhan nämä asiat olleet julkisessa tiedossa vuosituhansia! Kysy keltä tahansa meditoijalta, uskovalta, taijin harrastajalta, luontaisterapeutilta tms.

http://areena.yle.fi/video/1315511829091

onnellisuuden elementtejä

 Viime viikolla huomasin hymyileväni rämpiessäni sateella suolla -läpimärkänä.
 Olin siis poimimassa karpaloita. Jäin miettimään, mikä sai minut hymyilemään. Vaikuttaakohan suon huumaavat tuoksut mielialaan? Vaikuttaa. Suollahan erittyy monlaisia eteerisiäöljyjä kasveista. Sain siis luonnon oman aromaterapiahoidon. Vaikutaako syksyiset värit? Punainen, keltainen, oranssi, vihreä ja kaikki niiden eri sävyt vaikuttavat väriterapian tavoin mielialaa kohottavasti, tasapainoittavasti, virkistävästi ja tervehdyttävästi. Vaikuttaako popsimieni karpaloiden vitamiinit ja flavonoidit? Tietysti, superfoodia parhaimmilaan! Vaikuttaako rämpimisen aiheuttama fyysinen rasitus? Liikunnan mielihyvähormooneja tuottavasta ja terveyttä edistävästä vaikutuksesta on jo niin monta tutkimusta eli totta kai vaikuttaa! Entäpä sitten tuo sormien näppärä liike marjoja poimiessa? Mitä tarkemman liikkeen sormilla tekee, sen isomman alan aivoja siihen käyttää eli hyvää aivojumpaa on tuo marjojen poimiminen. Sellainen rauhoittaa ja vaikuttaa melkein meditaatioin tavoin eli tyhjentää mielen turhasta taakasta. Ja koska karpaloita kertyi suun ohella astiaankin, saaliin saamisen mielihyvä saa myös hymyilemään :)
Viikonloppuna kävin suolla kun oli kaunis aurinkoinen sää ja hymyni taisi mennä jo pari kertaa pääni ympäri..

etelän lomalla

Kun viikko sitten ajelin eteläisestä suomesta kohti Pohjois-Karjalaa, Mikkelin ja Juvan välillä sukelsin syksyyn. Yhtäkkiä puut olivatkin kellertäviä ja lämmin tuuli muuttui hieman koleaksi.

Uusimaalla viettämäni aika oli kirjaimellisesti etelän lomaa. Oli aurinkoa, kulttuuria, ihania ihmisiä.
Ensimmäisen lomaillan eli torstai-illan vietin rakkaan ystäväni luona Lahdessa. Kävimme mm uimassa lähirannassa. Olipa virkistävää. Ja kämppiksen suloinen pikku Chili-koira sulatti sydämeni.
KuumArtin järjestämä ja aina lämpimästi hymyilevän Else-Majn luotsaama tanssiaisilta perjantaina Keravan kartanolla oli lumoava; ihmisiä kauniissa kartanon hengen mukaisissa vaatteissa tai asusteissa, taidokasta ja tanssijalkaan tarttuvaa musiikkia Leo Nevalainen duon esittämänä ja upea kartanomiljöö sekä kaunis elokuinen ilta! Ooh ja voih, nautinnollinen kokemus!

 Seuraavana päivänä olin vapaaehtoistyöntekijänä Dalai Laman Suomi-vierailulla Espoossa. Dalai Laman leppoisa, rakastava ja iloa tartuttava olemus (ja varsinkin nauru) sekä monituhatpäinen rauhaan ja sallivuuteen virittäytynyt yleisö/ kaikki työntekijät (olivatpa vapaaehtoisia tai eivät) saivat minutkin upealle tuulelle. Elämä tuntui arvokkaalta. Sillä fiiliksellä oli mukava mennä tapaamaan rakasta ystäväperhettä, jossa on aina niin lämminhenkistä, iloista, kohteliasta ja kaunista. Ja herkullista, lurps! Sain myös auton takakontin täyteen tuliaisia lapselleni. Nukenvaunua yms tarviketta. Ja voin kertoa, että ne vaunut ovat olleet meille tultuaan joka päivä ahkerassa käytössä! Nuket ovat saaneet kyytiä, aika rajuakin välillä...
Eikä elämysten täyteinen viikonloppu vielä päättynyt, sunnuntaina tutustuin Galleria Allin (Keravalla) taidokkaaseen ja huumorintajuiseen näyttelyyn, liikutuin suloiseen Keravan VekaraTeatterin kesäteatteriesitykseen ja nautiskelin taas Kartanon tunnelmasta, antimista ja emännän seurasta. KuumArtin kesänäyttely Kartanolla kestää monen monta katselukertaa.
 Illalla pyörähdin Helsingin juhlaviikkojen annissa Karhupuistossa voimaeläimen kokoaminen tavoitteenani. Materiaali on loppunut joten tyydyin ihailemaan muiden aikaansaannoksia. Ja olihan se tunnelmallista körötellä pitkästä aikaa ratikalla!
Seuraava viikko sujahti Keravan Kartanon/KuumArtin ja Mäntäsälän Apposen gallerian/Mielentaide ry:n taidenäyttelyiden välillä. Minunkin teoksiani oli esillä ja erityisen ilahtunut olen että Apposen avajaisissa meni kaupaksi kolme työtäni, jihaa!

yllä: nöyrtynyt nainen  alla: kasvu (myytiin kehystettynä)

 

 Ystäviä ja Luovia Siskoja, erilaisia ihania ihmisiä tavatessa, maalaillessa ja virkistävissä keskuteluissa sieluni tuli ravituksi mutta kehoni uuvahti jatkuvaa menoa. Perjantain makasin sängyssä flunssan kourissa. Lauantaina koin jotain ihmeellistä. Ystäväni, joka näki ja tunsi karmean oloni, hoiti minua ja tapahtui ihmeparaneminen!! Siis oikeasti! En ole ikinä ennen kokenut moista. Siinä hoidon aikana tauti tosiaan hävisi. Luojalle kiitos tuollaisista parantajista! Jaksoin viikonlopun näyttelyn päivystykset ja loppuhäppeningin (sis. mm elävän maalauspinnan maalaamista eli toiminnanjohtaja ja ystäväni Lahdesta altistuivat kirjaimellisesti taiteelle eli toimivat maalauspohjina!) Sunnuntain huipennuksena kummityttöni ja hänen veljensä syntymäpäivät.
Seuraavalla viikolla näyttelyiden purkajaisia Keravalla ja Mäntsälässä mutta myös kokoamista. Lahjakkaan taiteilijasiskoni "kaislakoon anatomia" Kitchissä, Yrjönkadulla. Käykäähän kokemassa pian, vielä ehtii! Suosittelen lämpimästi.
Perjantaina pääsin kokemaan näyttelynavajaisia suureelliseen tyyliin kun Brande Artsissa oli vietnamilaisten taiteilijoiden näyttelyavajaiset. Paikalla oli suurlähetystöä ja tarjoilut olivat hulppeat. Pitkänsillanranta oli poikki ja katettu avajaisten vuoksi.
 Lauantai ja sunnuntai kului hikoillessa. Eli zumbaohjaaja koulutuksessa. Hauskaa ja hikistä!
  Ja ettei tämä vielä riittäisi, niin huipennuksen oli taiteilumatka Tukholmaan Luovien Siskojen kera. Siskot tosin sairastumisien ja työ/opiskeluesteiden vuoksi typistyivät kahteen. Meillä oli uskomattoman mukava, antoisa ja taiteellisestikin rikastuttava matka. Missään vaiheessa ei käynyt aika pitkäksi! Laivalla luonnostelimme ja herkuttelimme ja maihinkin otimme luonnostelulehtiöt mukaan. Valokuvattavaakin löytyi. Upeita vanhoja miljöitä ja taloja. Kirppari yms ihania löytöjä teimme! Minä raahasin mukanani mm taulunkehykset, jotka maksoivat vain 25kr eli n 2,5 euroa. Minusta on mukavaa olla oppaana Södermalmilla, jossa aikanaan asuin. Se alue ei yleensä ole suomalaisille laivaturisteille kovin tuttua, mutta siellä on paljon nähtävää ja koettavaa vain lyhyen kävelymatkan päässä Vikingin terminaalista.

 Kaiken tämän toiminnan lomassa tapasin paljon ystäviä eri merkeissä ja nautin suunnattomasti joka hetkestä ja joka kohtaamisesta! Minua on siunattu uskomattomilla ystävillä!  Ja minut myös majoitti näiden viikkojen aikana joukko vieraanvaraisia ja ystävällisiä ystäviä! Kiitos teille kaikille että olette elämässäni!!
Kaikki nuo huutomerkit eivät riitä kertomaan sitä tunteiden ja riemun määrää!!!!!!! ;)

Kirjo

Juankosken Kirjo-tapahtuma on nyt koettu. Uskomaton voimainponnistus kaikilta vapaaehtoistyöntekijöiltä! Tapahtuman henki oli luova, ihana, salliva ja rento. Paikkalla oli toinen toistaan hurmaavampia ja persoonallisempia ihmisiä. Tarjolla ollut ruoka oli todella herkullista ja ohjelmatarjonta kaikkineen värikästä ja monipuolista. Myös käsityöläistorin tarjonta oli houkuttelevaa ja rumpu yms pajat innostavia. Minäkin pääsin ensimmäistä kertaa soittamaan djembe rumpua opettajana El Hadji N'Diaye ja ryhmämme avasi Kirjo tapahtuman.
Pikku tiipiin rumpuhoidot koskettivat allekirjoittanutta erityisen vahvasti, kiitos Yovana ja Mike!!!

Vain paikalliset mopopojat teiniangsteineen tuottivat harmia rikkomalla ja varastamalla opasteita sekä häiritsemällä mopopörinällään nukkujia. Kävin heidän kanssaan muutaman keskustelun ja sieltä paljastui hämmennystä "hipeistä, jotka kulkevat melkein alasti". Finninaamaiselle hormonihurrikaanin vallassa kamppailevalle pojalle siis paljas pinta ja hänen näkemyksestään normaalista poikkeava pukeutuminen tuottaa niin suurta värinää että se on purettava ilkivaltaan.

KIRJO Juankoskella 15.-17. 7. 2011

http://kirjo.org/fi/index.html

Tämä on koettava!
Tule Sinäkin!

Kulttuuria harrastavat ihmiset ovat muita onnellisempia

Tutkimus: Kulttuurin harrastajat muita onnellisempia

Ihmiset, jotka käyvät museoissa ja konserteissa tai luovat taidetta, ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin kulttuuria harrastamattomat, kertoo tuore tutkimus. Naiset ja miehet tulevat onnelliseksi erityyppisestä kulttuurista. Britannian lääketieteellisen yhdistyksen lehdessä julkaistavassa tutkimuksessa todetaan, että kulttuurin harrastaminen tekee ihmiset onnelliseksi riippumatta siitä, kuinka koulutettuja tai rikkaita he ovat.
Merkille pantavaa on, että miehillä onnellisuus kasvaa erityisesti passiivisten aktiviteettien kuten konserteissa tai museoissa käymisen kautta. Naiset taas tulevat tyytyväisemmäksi elämäänsä harrastaessaan kulttuuria aktiivisesti, kuten soittaessaan musiikkia tai luodessaan taidetta.
Tutkimusta johti Koenraad Cuypers Norjan yliopistosta. Tuloksia varten haastateltiin yli 50 000:tä norjalaista aikuista.
- Tulokset osoittavat, että kulttuurin suosittaminen terveyden edistämiseksi voi olla perusteltua, tutkimuksessa todetaan.
http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2011/05/tutkimus_kulttuurin_harrastajat_muita_onnellisempia_2615205.html?origin=rss

taide ja ystävät

Itsensä ilmaiseminen taiteen kautta eheyttää ja auttaa purkamaan sisäisiä paineita. Demonit liukenevat siveltimen kautta kankaalle ja saavat pehmeämmät muodot ja värien avulla vapautuvat korkeampiin energioihin. Ilman tavoitetta maalaaminen, omien tunteiden siirtäminen muodoiksi ja väreiksi, on terapiaa, joka on lähes aina saatavilla ja maksaa lähinnä vaivan.
Taiteen katseleminen koskettaa salattuja tunteita ja virkistää sielua. Mystinen kokemus taiteen äärellä korjaa sielun vammoja ja herättää tunteita ja ajatuksia, jotka muuten ehkä olisivat piiloutuneet vaivoiksi kehoon.
  Ystävien läsnäololla on samat vaikutukset ja sen lisäksi heiltä saa läheisyyttä, vertaistukea, iloa ja myötätuntoa.

 Minulla on etuoikeus ja verraton ilo kokea taiteen tekeminen, näkeminen ja ystävien läsnäolo yhtäaikaa. Luovat Siskoni nostavat innostuksen, oivallukset, eheytymisen ja ilon potenssiin kaksi. Aivan kuin pääsisi kurkistamaan suurta salaisuuksien kirjaa kun saa nähdä ystävien luovuuden virtaavan ja syntyvän kuvaksi. Ystävien kanssa luominen ei ole tekijöidensä summa vaan moninkerroin enemmän. Meillä on myös aivan erityinen siunaus luoda yhdessä samaa työtä. Se vapaus ja luovuuden virtaus, sen rohkeus ja rajaton sallivuus, se ilon ja oivallusten säkenöinti on lahja, josta olen hyvin kiitollinen ja tunnen itseni etuoikeutetuksi kun saan jakaa kokemuksen niin lahjakkaiden ja suurenmoisten Siskojen kanssa!

sudoku

Minusta on tullut sudokunisti. Miten nautinnollista onkaan ottaa kynä ja sudokuruudukko käteen ja uppoutua numeroiden ja logiikan selkeään maailmaan. Kaikki muu unohtuu ja mikä tyydytys seuraakaan ratkaisujen löytymisestä. Kun on ratkaissut yhden, on pakko ottaa vielä toinen...
Erityisesti nautin erilaisista versioista kuten x-sudoku, kennosudoku, useamman kentän yhdistelmäsudoku. Niissä saa katsella peliä entistäkin kolmiuloitteisemmin ja useammasta näkökulmasta.
Päivästä puuttuu jotain jos ei ole saanut sudokuannosta. Jos jossain joutuu odottelemaan, apuun tulee kännykän sudokupeli ja odottaminen ei tunnu enää miltään. Ennen inhosin odottelua.
Onko sudoku elämäni rikaste vai rasite, en tiedä. Sisältöä, mielekkyyttä ja rentoutusta se tuo kyllä. Tosin joskus senkin ajan voisi käyttää vaikka siivoamiseen tai muuhun "hyödyllisempään". Yritän puolustella itselleni että ehkäisen dementiaa. Sudoku on erinomaista aivojumppaa. Haittaako se sosiaalista elämääni? Ei sentään. No, ehkä voisin illalla nukkumaan mennessä suukotella enemmän miestäni ja pelata vähemmän sudokua. Mutta itsepähän opetti minut tähän ja toisaalta ristikko tai sudoku löytyy hänenkin kourastaan ;)

2012

 Ensi vuosi on ollut pitkään se "maailmanlopun" vuosi. Miten on, tuleeko maailman loppu vai alkaako uusi uljaampi aikakausi? Tiedä häntä mutta ainakin meitä ihmisiä selvästi ravistellaan. Vai tunnetko sinä ketään, jolla ei olisi mitään kriisiä käynnissä tai ollut lähiaikoina? Minä en.
Omaa elämäänikin on ravisteltu, johtuen tietysti myös osittain omista valinnoistani. Mutta esimerkiksi hampaan katkeamiseen tai auton hajoamiseen ei juuri itse voi vaikuttaa muutoin kuin omalla suhtautumisellaan asiaan. Ja oma suhtautumiseni on väsymyksen, selkäkivun yms lomassa tietysti itku ja hammasten kiristys. Eli en ole osannut suhtautua asioihin kovinkaan rakentavasti...
 Mutta apua ja johdatusta tulee eteen yllättäviltä tahoilta. Ja tietysti myös henkistä tukea ihan tutuilta ihanilta ystäviltä (pusi pusi moiskis ja halaus teille rakkaat ystävät!).

Aivan kuin meitä valmisteltaisiin ja "jalostettaisiin". Vain virheellisistä ajatus- ja käytösmalleista luopumalla selviää ravistelusta. On opittava rakastamaan pyyteettä, annettava aina anteeksi -niin muille kuin itselleenkin-, nöyrryttävä, autettava, osattava ottaa apua vastaan ja oltava avoin tälle hetkelle.  Itse ainakin olen huomannut, että jos jään kiinni ylpeyteen tai ajattelen " minua on kohdeltu väärin", asiat vain pahenevat.


Laitanpa alle joitakin linkkejä keskusteluihin vuodesta 2012

http://www.tiede.fi/keskustelut/muut-tiedeaiheet-f14/21-12-2012-maailmanloppu-vai-uuden-aikakauden-alku-t3485.html

http://www.astro.fi/archive/article/id/161

http://www.diagnosis2012.co.uk/

http://www.city.fi/artikkeli/Maailmanloppu+tulee/2916/


http://www.phpbbserver.com/phk/index.php?mforum=phk
http://www.phpbbserver.com/phk/viewtopic.php?t=2987&mforum=phk