(kotimaisia) lauluja rakkaudesta

Maailma on pullollaan lauluja, runoja ja kirjoja rakkaudesta. Täydellisestä kaiken kattavasta, kaiken sallivasta, ihmisen kokonaiseksi eheyttävästä rakkaudesta. Haaveita ihmisestä, joka täyttää kaikki toiveeni, tekee mitä vain hyväkseni ja hyväksyy minut juuri sellaisena kuin olen. Ihmisestä, jonka kanssa kaikki tuntuu hyvältä, täydelliseltä. Rakkaudesta joka tekee minutkin täydelliseksi.

Miten osaakin esimerkiksi Tauski kirjoittaa kauniita sanoja ja tulkita ne uskokttavasti; "sinä vain" (..ei muut mua huomiseen saa jaksamaan, sinä vain yksin pystyt mulle voimaa antamaan, sinä vain olet aina ainoain), "Niin minä sinulle kuulun" (..niinkuin meri ja tuuli jotka toisilleen luotuja on, niinkuin vuoret ja niityt jotka maisemaan maalattu on.. läpi tulen ja jään minä tulen ja luoksesi jään), "rakastan sua" (maailma meidät yhteen saa, taivas ei tahdo erottaa, oikeat tunteet kuole ei). Täydellisistä, kaunista. Kuitenkin olemme saaneet lukea lehdistä kuinka Tauski on rakkautta vannonut ja hehkunut ja sitten taas pettänyt, lyönyt, sählännyt. Minä tulkitsisin narsistisen luonnehäiriöisen toiminnaksi. Ovatko parhaat opettajat niitä jotka ovat itse tehneet pahimmat virheet?
Onkohan Chisu kohdannut Tauskin kaltaisen kirjoittaessaan "sama nainen"... (luvattu on paljon, rikottu enemmän) turpiin tuli mutta valmis oon uuteen kierrokseen.

Realistisempi mutta silti hyvin romanttinen ote rakkauteen löytyy Finlanderseilta; "Oikeesti" (tahdon syliisi painaa pääni, tahdon lämpöösi nukahtaa, olla kanssasi oikeesti onnellinen, sua oikeesti rakastaa). Söpöä.

Eppu Normaali on luvannut "joka päivä ja joka ikinen yö" (vaikka vuoksesi myrkkyä joisin voisin karhuja kengittää.. joka päivä ja joka ikinen yö sinua ajattelen.. jonka sydämeni lyö).

Uutta tuotantoa on Jesse Kaikurannan "vie mut kotiin" joka on taatusti realistisuudessaan yksi kauneimpi rakkauslauluja. Se on aito ja koskettava. (en mä pyydä liikoja, pyydän palan taivasta ja pari suudelmaa. En anna takuita, nyt riskillä vaan,rakkaus saattaa satuttaa,muista ettei vaihtaa saa jos alkaa kaduttaa)
Rikkottuja rakkauksia taskussa ja sydän matkalaukussa olen valmis otettavaksi, omistettavaksi.

Finkkujen "en" (en pysty enkä kykene, en kuule enkä nää, en tiedä enkä siedä ilman sua elämää, en muista että luistais suksi ilman ystävää) kertoo hauskalla tavalla kaipuusta. Mikään ei toimi eikä onnistu jos en saa sinua.

Suomirockista löytyy myös karhean suloinen Popedan "tahdotko mut tosiaan" (...suhteeseen vakavaan, pitkin polkuu poloista rinnallasi tarpomaan, elinkautistani seurassasi päivästä päivään lusimaan, aamuteesi kanssas jakamaan). Olen epäonnistunut elämässä, haluatko silti minut?

Juice kirjoitti aikanaan raadollisen suomalaisen rakkaustarinan "Pyhä toimitus" josta uuden sydäntä koskettavan tulkinnan on nyt tehnyt Vesa-Matti Loiri (ota viini ja juo se on elämä mun, anna ruumiisi tuo niin mä rauhoitun, luodut emme me olleet toisillemme, me kaiken loimme, loimme elämää)

Kaiken se kestää, kaiken se kärsii. Rakkaus. Maksoi mitä maksoi.
Jesse Kaikuranta "järjetön rakkaus" (sinä oot se päätös jonka pyörrän, takki jonka käännän, vaikka pelottaa, sinä oot se mihin loppuu kohtuus, mistä alkaa hulluus, järjetön rakkaus)

Ja sitähän me kaikki haluamme, haalimme, odotamme, toivomme, kaipaamme.

Löytyisikö syy Apulannalta (kivusta nautintoon on matkaa pelottavan vähän -jos edes sitäkään)? Hiekka.




P.S. LAITATHAN OMAN KOSKETTAVIMMAN KUULEMASI RAKKAUSLAULUN KOMMENTTEIHIN, KIITOS!